Siirry pääsisältöön

Ensi kesän hyötykasvisuunnitelma

Tälle kesälle en ehtinyt nostaa tikkua ristiin mitä hyötykasvien kasvattamiseen tulee, koska muutin tähän rivitaloon vasta kesäkuussa ja ainakin kuukausi meni pelkästään siinä, että sain järjestettyä asunnon kodin näköiseksi ja aidattua takapihan koirien leikkipuistoksi. Siinä tarkoituksessa suurin osa takapihasta tulee olemaan niin kauan kuin minulla koiria on. Koska helle on nyt ajanut minut pakoon sisätiloihin, olen hyödyntänyt ajan suunnittelemalla patiolle ja seinänvierustalle hyötykäyttöä ensi kesäksi. Suunnitelmasta päätellen tämä syksy kuluu kasvatuslaatikoita rakennellen. 

Ryhmitetty objekti

Nuo pyöreät pallerot mansikkalaatikoiden välissä ovat amppelimansikoita, jotka kiinnitän katoksen palkkiin. Haluaisin kasvattaa pensasmustikkaa, mutten tiedä miten ne viihtyvät kasvatuslaatikoissa ja tähän pihaan ei saa istuttaa omia pensaita (asun vuokralla). Onneksi metsä on vieressä ja pääsen poimimaan metsämustikoita heti, kun ne kypsyvät. Täällä pohjoisessa mustikkakausi on vasta aluillaan. Mansikoita saa tulla paljon, koska ne mitä en itse syö tai pakasta, voin viedä ystäville tuliaisina. 

Muutenkin olen ottanut suunnitelmassa huomioon sen, mitä minun oikeasti kannattaa kasvattaa ja mitä ei. Ei ole järkeä istuttaa perunaa, koska peruna on edullista muutenkin ja sen kasvattaminen vaatii kauheasti tilaa. Salaatti sen sijaan antaa satoa pitkin kesää, joten sen kasvattaminen on järkevää. Tomaattia olen kasvattanut menestyksekkäästi ennenkin ja se antaa myös satoa pidemmän aikaa. Tomaatti ja retiisi sopivat hyvin kesäisen sekasalaatin raaka-aineiksi. Sipulia käytän paljon, joten myös sen viljely käy järkeen (vaikka kaupastakin sipulia saa edulliseen hintaan). Eli tämä on ainakin alustava suunnitelma kasvatuslaatikoiden antimista. Minut tuntien suunnitelma voi vielä muuttua monta kertaa.

Vielä sen verran syksystä ja talvesta, että kasvien ollessa lepotilassa Liisan Lasaretti käsittelee muita aiheita, kuten käsitöitä, kirjoja, terveyttä ja kaikkea sellaista kotoista ja kepeää. Mutta siihen on vielä aikaa, nyt keskitytään kasveihin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vielä yksi uusi kasvi! Kultaköynnös

Löysin Tokmannilta kultaköynnöksen, joka maksoi vain 4,99e ja oli ihan hyväkuntoinen. Se ei siis tarvitse Liisan lasaretin hoivaa kuntonsa puolesta. En kuitenkaan voinut jättää sitä kaupan hyllylle, koska rakastan köynnöksiä ja impulsiivisuus on paheeni. Laitoin sen isompaan ruukkuun, jossa toivon sen viihtyvän vuoden tai pari. Muistaakseni kultaköynnös ei tykkää turhasta räpeltämisestä, mutta tämä asia pitänee vielä tarkistaa itseäni viisaammilta kasvitohtoreilta. Minulla on ollut kultaköynnös joskus 2000-luvun alussa, mutta silloin muutin niin usein, että kaikki kasvit tuppasivat kuolemaan ennen aikojaan. Kasvivaloja käytän jo iltaisin ja kaikken harmaimpina päivinä lisävalona. Lisäksi kaivoin kaapin perukoilta ilmankostuttimen. Näitä pitäisi hankkia ainakin kaksi lisää tai yksi tehokkaampi.  Olen myös asetellut kasveja huoneisiin sen mukaan, kuinka lämpimässä ne talvehtivat. Makuuhuoneeseen olen raahannut ne kasvit, jotka tahtovat talvehtia viileämmässä, koska itse tykkään nukku...

Voiko kuolleista herätä? Aloe vera -painajainen!

Tänään kävin hakemassa Aloe veran, jota aiempi kasvattaja kuvaili sanoin "ruma kuin Ruottin lippu", eikä hän liioitellut yhtään. Kasvi oli kuollut. Siis lähestulkoon 100% kuollut. Heti ensisilmäyksellä huomasin, että se on aivan liian isossa ruukussa ja lautasella lilluvan veden perusteella sitä oli kasteltu liikaa. Arvasin juurien kunnon jo ennen kuin irrotin sen mullasta vaihtaakseni pienempään ruukkuun, mutta ne olivat vielä pahemmassa kunnossa kuin olin kuvitellut. Juuret olivat niin mädäntyneet, että ne irtosivat varresta aivan kuin eivät olisi siinä koskaan kiinni olleetkaan. Tässä kasvi alkuperäisessä muodossaan: Olen varma, että tästä tulee ensimmäinen tappio, joka oikeasti kirpaisee. Ruukku on paljon isompi kuin voisi kuvasta päätellä. Se oli syvä ja suuri ja siinä oli vääränlaista multaa. Melkein kaikki lehdet olivat täysin kuolleet, auttavan käden ulottumattomissa, siispä leikkasin ne julmasti irti ja jätin vain pari pidempää lehteä, joiden tyvi ei ollut täysin hen...

Retkeilykausi aloitettu pikapyrähdyksellä

Pidän retkeilystä, mutta näin vanhemmiten en enää jaksa lähteä monen päivän vaelluksille. Pitkien matkojen sijaan teen 20-30km pitkiä päiväretkiä, mutta vain syys- ja talvikaudella. Kesällä on liian kuuma ja itikoita, keväällä kaikki on märkää ja merkityt vaelluspolutkin osittain tulvavesien katkomia. Näin loppukesällä on hyvä aloitella kevyesti, tein siis 7km:n pikaretken merenrantaan.  Jos totta puhutaan, en ole merenneito, olen joentytär. Olen syntynyt joenmutkassa ja hakeutunut kuin vaistomaisesti asumaan jokien läheisyyteen. En muista kuin pieniä jaksoja elämästäni, kun olen asunut jossain muualla kuin jokien rantamilla. Nuorena asuin töiden takia pääkaupunkiseudulla, pitkästi mantereen puolella. Sen jälkeen muutin Mikkeliin, jossa asuin vuoden päivät, silloin lähellä oli järvi. Myöhemmin asuin Simossa ja Kemissä, jolloin asuin meren läheisyydessä. Kaikkialla muualla joki on ollut melkein kivenheittämän päässä. Meri ei ole koskaan tehnyt minuun suurta vaikutusta. Se on sama, o...